Energiatiimi_blogi.jpg

LEM-KEM BLOGI

Uutisia ja näkemyksiä energiansäästöstä, valaistuksesta ja investoinneista.

Aurinko viilentää Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa

Kirjoittanut Jussi Pullola | 22.12.2016 10:27

Tämä sääennuste ei ole virheellinen. Eikä sekään uutinen, että Kuopion yliopistollisesta sairaalasta tulee yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. KYSsin aurinkovoimalan laskennallinen huipputeho tulee olemaan 180 kWp eli kilowatti-peakia. Tätä yksikköä käytetään aurinkopaneelien tehon ilmaisemiseen.

Kuinka tämä on mahdollista? Tarvitaan ennakkoluulottomia ja visionäärisiä päättäjiä sekä kustannustehokkaita ratkaisuja aurinkoenergian tuottamiseen. Aurinkoenergia on vielä Suomessa lähes hyödyntämätön energiamuoto, vaikka olemme yöttömän yön valtakunta. No, talvella aurinko ei juurikaan näyttäydy ja energiatuotto jää pieneksi. Mutta tämä ei tarkoita, etteikö voimaloita kannata rakentaa.

Saksassa hyödynnetään väkilukuun suhteutettuna aivan tolkuttomasti enemmän aurinkovoimaa. Suhdeluku on 1/1500. Saksassa tuotetaan siis 1500 x enemmän aurinkosähköä. Ja sitten fakta, jota ei ole välttämättä kovinkaan tunnettu: Saksassa aurinko tuottaa keskimäärin yhtä paljon energiaa kuin Etelä-Suomessa.  Kesän pitkät, valoisat päivät kompensoivat pimeää talvea ja viileä ilma parantaa aurinkopaneelien- ja keräinten tehoa. Suomessa on siis erinomaisen hyvät edellytykset auringon tuottaman energian hyödyntämiselle.

Aurinkoenergia ei ole kannattavaa?

Aurinkoenergian kannattavuudesta voi kuulla myös vastaväitteitä. Uudet, tehokkaat paneelit sekä omaan käyttöön tuotetun aurinkoenergian siirtomaksuttomuus lyhentävät merkittävästi takaisinmaksuaikaa. Toki maksuaika voi olla edelleen verrattain pitkä verrattuna muihin investointeihin, mutta maksun jälkeen tuotettu energia onkin sitten ilmaista. Ilmaista energiaa tulevaisuudessa – eikös se ole hyvä tulevaisuuden ennuste kenelle tahansa? Ja kun tähän lisätään vielä mahdollisuus energiatukeen sekä veroedut niin laskelma alkaakin olla varsin kiinnostava. Kuten todettiin Kuopiossa.

Yksi varma haitta Suomessa kuitenkin on: lumi. Mutta lumen aiheuttamat haitat voidaan myös minimoida oikeilla paneelivalinnoilla sekä asennuksilla. Lumen määrä on kuitenkin vähentynyt, valitettavasti, viime vuosina varsinkin eteläisessä Suomessa ja rannikkoseuduilla. Tummat paneelit kuitenkin myös sulattavat lumen nopeasti pois.

Aurinkoenergiajärjestelmän kannattavuuden näkökulmasta oleellista on järjestelmän oikea mitoitus. Auringosta saatava energia sopii myös osaksi hybridienergiajärjestelmiä,  joissa tuotanto on yhdistetty esimerkiksi lämpöpumppuun, bioenergiaan tai ostoenergiaan.

Voimalaitospotentiaali Suomessa 

Kun tarkastellaan vielä Suomen rakennuskantaa – tai paremminkin kattokantaa niin maamme on täynnä potentiaalisia aurinkovoimaloita. Kiinteistöjä, jotka pystyisivät tulemaan suureksi osaksi omavaraiseksi energiantuotannoltaan. Eikö tämä ole kaikin puolin tavoiteltava tulevaisuus?

Perustanpa siis voimalaitoksen, mutta… kyllähän se hiukan vaikealle kuulostaa. Se on totta.  Mutta täysin toteutettavissa, sillä sitä ei tarvitse tehdä itse. Tuottolaskelmat, suunnitelmat, rahoitusjärjestelyt ja jopa viranomaishyväksynnät hoituvat asiansa osaavan kumppanin kautta. Näin tilanne eteni myös Kuopiossa, joka on nyt parantamassa potilaskokemuksia vastuullisesti sekä energiatehokkaasti.

Yle uutisoi Kuopion aurinkovoimalaitoksesta 25.5.2016

 

 Arvioi oman kiinteistösi voimalapotentiaali

 

Aiheet: Aurinkoenergia, Aurinkovoimalaitos, Kuopion yliopistollinen keskussairaala, ilmainen energia

Kirjoittanut Jussi Pullola